Low-code-selvitys

Johdanto

Nykypäivän työkaluilla liiketoimintaa tukevien ohjelmistojen toteuttaminen muuttuu Iisakin kirkon rakentamisesta Lego-palikoiden kokoamiseen. Niin kutsutut low-code/no-code- tai matalan koodin kehitysalustat mahdollistavat esimerkiksi kännykässä kulkevien mobiilisovellusten tai prosessiautomaatioiden rakentamisen ilman koodausosaamista.

Kartoitimme alkukesällä 2021 asiakkaidemme päättäjien tunnistamia digihaasteita ja tietämystä siitä, minkälaisilla ratkaisuilla noita haasteita voidaan nykypäivänä ratkoa. Tulokset paljastavat, että vaikka haasteet ovat monessa paikassa todellisia, akuuttejakin, ei tietoa low-code-työkalujen hyödyllisyydestä ole vielä läheskään riittävästi liiketoimintojen ja funktioiden edustajilla – ei edes tietohallinnossa.

Toivotamme kiinnostavia lukuhetkiä ja uusia oivalluksia! Kun tunnistat omassa organisaatiossasi tarpeita uusille mobiilisovelluksille, rutiinien automatisoinnille tai kokonaan uudelle ajattelumallille toiminnan digitalisoimiseen, olethan meihin yhteydessä. Lähdetään low-code-matkalle yhdessä.

Kyselymme perusteella noin 85 prosenttia päättäjistä pitää ainakin jonkinasteisena ongelmana tietotyön rutiineja ja toistuvia työvaiheita, jotka vievät aikaa tuottavammilta ja motivoivammilta työtehtäviltä. Käytännössä siis lähes jokaisessa organisaatiossa on puutteita siinä, kuinka henkilöstön työssä onnistumista, kasvua ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuvaa innovointia tuetaan. Puitteet ja pohja tekemiselle puuttuvat, kun organisaatioissa ei esimerkiksi tiedetä, mitä asiakkaalle on myyty tai toimitettu, mitä asiakkaalle kuuluu tai kuka asiakas ylipäätään on. Kovin usein tarjolla ei ole käteen sopivia työkaluja tiedon ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. Sen sijaan organisaatioiden tärkein voimavara – sen osaavat ihmiset – hukkuvat liian usein aikaa ja energiaa syöviin rutiineihin.

Tietohallinnon keskeinen rooli ja hybriditiimeillä kohti aitoa kumppanuutta

Low-code-alustojen ja -työvälineiden yhteydessä on alettu puhua kansalaiskehittämisestä. Markkinointihenkisimmät aiheen puolestapuhujat julkaisevat tarinoita sairaanhoitajista ja lääkäreistä, jotka muuttivat koko työympäristönsä toimintatavat raahailemalla ja pudottelemalla low-code-työkaluilla kaikkiin tarpeisiin sopivat sovellukset.

Me Digialla uskomme, että kansalaiskehittäminen ei tulevaisuudessakaan riitä korvamaan kaikkea sovelluskehitystyötä, jota päivittäisen toiminnan digitalisoimiseen tarvitaan. Kansalaiskehittämisen rinnalle olemme tuoneet mallin, jossa asiakkaan tiimi, siis sekä tietohallinnon että liiketoiminnan edustajat, osallistuu päivittäisten työkalujen suunnitteluun reaaliaikaisesti ja yhteistyössä teknologian mahdollisuudet perinpohjaisesti tuntevan kumppanin kanssa. Kansalaiskehittämiselläkin on paikkansa, mutta se ei kata läheskään kaikkia tarpeita. Esimerkiksi Buster-veneitä valmistavan Inhan Tehtaiden osaava IT-tiimi rakensi Microsoftin Power Platform -low-code-työvälineillä mobiilisovelluksen laatupoikkeamien raportointiin ja hallintaan. Hankekumppanina meidän tehtävänämme oli varmistaa, että ratkaisu tehtiin teknisesti oikein ja tietoturvallisesti, myös tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden.

Tieto taskuun ja päätöksiä oikean ymmärryksen pohjalta

Selvityksemme mukaan tiedon hajanaisuus näyttäytyy ongelmana erityisesti tietohallinnon ulkopuolella – siis liiketoiminnoissa ja funktioissa, joita tuota tietoa tarvittaisiin päivittäisten päätösten tekemiseen. Vuosien saatossa digihankkeiden arvokas bisnesdata on sirpaloitunut kymmeniin järjestelmiin, ja sekä uuden tiedon järjestelmiin syöttäminen että järkevän näkemyksen saaminen ulos ovat muuttuneet yhdeksi organisaatiota kuormittavista rutiineista.

Resursseja vapautui olennaiselle – innovaatioille ja kanssakäymiselle niin asiakkaiden kuin kollegoidenkin kanssa

Onneksi tilanne on monessa organisaatiossa muuttumassa. Esimerkiksi suuren suomalaisen matkailualan toimijan prosesseissa oli vielä taannoin lukuisia manuaalista työtä vaativia vaiheita, joissa kerättiin ja syötettiin myyntihankkeen dataa eri järjestelmiin. Autoimme yritystä vähäkoodisilla Power Platform -välineillä automatisoimaan peräti 54 prosessiaan. Low-code-alustalla saatiin merkittävästi vähennettyä tiedon syöttämiseen ja raportointiin käytettävää aikaa. Resursseja vapautui olennaiselle – innovaatioille ja kanssakäymiselle niin asiakkaiden kuin kollegoidenkin kanssa. Parhaimmillaan nykyaikaiset välineet toiminnan digitalisoimiseen ja automatisoimiseen ovat siis niin johtajan kuin tiiminkin hyvinvoinnin avaimia.

>> Lue myös blogi: Päättäjä, jääkö ATK jälkeen bisneksesi kehitystarpeista?

Ratkaisun avaimet - hukassa vai hallussa?

Havaitsimme kyselyssämme, että työkalut, joilla Busterit nykyään valmistuvat kerralla oikein ja 54:n matkavaraukseen liittyvän prosessin automatisointi vapautti työntekijät rutiineista, ovat edelleen vain harvojen tiedossa. Yli 40 prosenttia kyselymme vastaajista – lähes yhtä suuri osuus myös tietohallinnon edustajista – oli vielä kokonaan tietämättömiä low-code-ratkaisuista ja niiden mahdollisuuksista. Alustat kuten Microsoft Power Platform ovat käytössä vasta noin viidellä prosentilla organisaatioista.

Tulevaa kehitystä ja työvälineiden hyödyntämistä oletettavasti hidastava ilmiö on myös se, ettei liiketoimintojen tarvitsemien sovellusten vähäkoodiselle kehittämiselle tunnu löytyvän organisaatioista selkeää omistajuutta. Tunnistamme siis riskin, että liiketoiminnoissa ja funktioissa jäädään odottelemaan pelinavauksia tietohallinnosta, kun tietohallinto taas kokee liiketoimintojen omistavan omat sovelluksensa eikä tunnista mahdollisuuksia, joita yhtenäinen, tietoturvallinen ja hallittu alusta voisi tarjota.

Alla on kuvattu low-code-kehittämisen hyötyjä organisaation eri intressiryhmille. Seuraavissa osioissa puolestaan avataan selvityksemme tuloksia digihaasteista ja low-code-tietämyksen tasosta suomalaisissa organisaatioissa tarkemmin.

Toiminnan digimurros

Hyödyt sovellusten ketterästä kehittämisestä yhdellä low-code-alustalla

Rutiinit digityön haasteina, Excelit arkipäivän iloina

Viimeistään globaali koronapandemia herätti kaikki suomalaiset organisaatiot etätyön ja digitaalisten työkalujen välttämättömyyteen. Selvityksemme kuitenkin paljastaa, ettei äkillinen hyppy perinteisistä manuaaliprosesseista digitaalisessa maailmassa tapahtuviin työnkulkuihin ja mobiilisovelluksiin ole ollut ongelmaton, eivätkä työvälineet ole aina pysyneet tarpeiden ja kehityksen kelkassa.

85% kokee tietotyön rutiinit ja toistuvat työvaiheet ongelmana organisaatiossaan

Esitimme kyselymme vastaajille viisi erilaista digityön haasteisiin liittyvää väittämää ja pyysimme heitä arvioimaan niiden soveltuvuutta omaan organisaatioonsa. Vastausten perusteella nähdään, että rutiinit ja toistuvat tietotyön vaiheet aiheuttavat eritasoisia haasteita lähes kaikissa organisaatioissa. Näiden haasteiden suoraviivaisin seuraus on toiminnan tehottomuus. Niiden vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi kauaskantoisempia esimerkiksi henkilöstön työmotivaation ja työn merkityksellisyyden kokemuksen vähenemisen kautta.

Vaikka esitettyjen haasteiden yleisyys ja vakavuuden taso vastaajien mukaan vaihtelee, tunnistaa lähes jokainen vastaaja organisaatiossaan ainakin jonkin haasteen. Kaikkein useimmin vakavaksi ja akuutiksi ongelmaksi vastaajat mainitsevat tarpeen uusille sovelluksille, jota ei pystytä tyydyttämään markkinoilta löytyvillä valmissovelluksilla tai joiden toteuttamiseen puhtaalta pöydältä eivät resurssit riitä.

Ehkä hieman yllättäväkin havainto vastauksissa on, että vain noin 10 prosenttia kohderyhmästä kokee Excelit tai paperiprosessit organisaatiossaan vielä akuutteina tai merkittävinä ongelmina. Johtopäätös tästä voisi nopeasti olla, ettei paperisia tai edes levynkulmilla sijaitseviin Exceleihin liittyviä prosesseja organisaatioissa enää olisikaan. Kenties todennäköisempi syy näennäiselle tyytyväisyydelle on kuitenkin se, että kyseisiin toimintamalleihin ollaan jo niin tottuneita ja niiden kulmat on saatu hiottua niin pyöreiksi, ettei paremmasta enää edes osata haaveilla. Exceleiden versiohallinnan ja yhdistelemisen kanssa tuskastelleet kuitenkin tietävät, ettei niiden päälle rakennu kovin vaivattomia, saati virheettömiä prosesseja. Myös esimerkiksi viranomaisten audit trail -vaatimusten täyttäminen on niiden avulla yleensä työlästä tai jopa mahdotonta.

Kuinka hyvin väittämät sopivat organisaatioonne?

Liiketoiminnoissa ja funktioissa tuskaa tiedon hajanaisuudesta

Vertasimme myös kyselymme vastaajien näkemyksiä sen mukaan, edustavatko he organisaatioissaan liiketoimintaa, toimialoja ja tukifunktioita vai vaihtoehtoisesti tietohallintoa. Prosessien digitalisaatiohaasteet yleisesti koetaan jonkin verran suuremmiksi tietohallinnon ulkopuolisissa toiminnoissa, mutta muuten näkemykset ovat varsin yhteneväisiä.

Suurin eroavaisuus vastaajaryhmien kesken löytyi tiedon hajanaisuudesta kumpuavista haasteista. Tiedolla johtaminen ja ajantasaisen, ”yhden totuuden” hyödyntäminen organisaatioissa on ollut kuuma peruna jo vuosia. Kysyessämme organisaatioiden digihaasteista ei tiedon hajanaisuus noussut kokonaiskuvassa erityisen suureksi ongelmaksi muihin verrattuna. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun tarkastellaan tietohallintoa erillään liiketoimintaa tai funktioita edustavista vastaajista. Tällöin havaitaan, että tiedon hajanaisuus koetaan IT:n ulkopuolella merkittävästi suurempana haasteena ja se nousee itse asiassa kysytyistä ongelma-alueista kaikkein yleisimmäksi.

Liiketoiminnoissa ja funktioissa tuska tiedon hajanaisuudesta on akuutimpi kuin tietohallinnossa välttämättä ymmärretään

Syitä ilmiölle voi olla monia, mutta johtopäätöksenä voitaneen todeta, että liiketoiminnoissa, toimialoilla ja funktioissa laadukkaan datan ongelma on päivittäin läsnä, kun kokonaiskuvaa tilanteesta on vaikeaa muodostaa tai ennusteet perustuvat arvauksille. Tietohallinnossa nämä ongelmat eivät ehkä näyttäydy kokonaisuudessaan, eivätkä liiketoimintojen edustajat välttämättä edes osaa vaatia tilanteeseen muutosta.

Low-code -alustojen mahdollisuudet - vain harvojen herkkuako?

Kartoitimme kyselyllämme myös sitä, kuinka tuttuja low-code- eli vähäkoodiset kehitysalustat kuten Microsoft Power Platform, Mendix, Outsystems tai ServiceNow ovat vastaajille.

Analyytikkoyhtiö Gartner ennusti raportissaan vuonna 2019, että jo vuonna 2024 jopa 65 prosenttia kaikesta sovellusten kehittämisestä tulee tapahtumaan vähäkoodisilla työvälineillä. Tämä nopeasti tapahtuvaksi ennustettu murros ei kuitenkaan ainakaan vielä näy suomalaisorganisaatioissa. Kyselymme vastaajista vain viisi prosenttia kertoo tällä hetkellä hyödyntävänsä low-code-alustaa liiketoimintansa mobiilisovellusten tai muiden ratkaisujen kehittämisessä.

Vielä yllättävämpi tulos on, että yli 40 prosenttia vastaajista ei ole koskaan kuullutkaan low-code-alustoista. Aihetta voisi nopeasti ajatellen luulla huomattavasti tutummaksi tietohallinnon päättäjien keskuudessa, mutta heistäkin peräti 37 prosenttia totesi, ettei termi ollut heille entuudestaan lainkaan tuttu.

Ovatko low-code -sovelluskehitysalustat tuttuja?

Taustaa

Aikaisemmin käytetty Excel ei mahdollistanut laatupoikkeaminen syiden analysointia
IT-päällikkö Jari Lehtosta on aina kiinnostanut digitalisointi, automatisointi ja typerien manuaalisten vaiheiden poistaminen, mutta ei koodaaminen

Ratkaisu

Lehtosen etsiessä digitaalista ratkaisua laatupoikkeaminen raportointiin esitteli Digia Power Platform PoC -konseptinsa, jossa Inhan Tehtaiden omat ”kansalaiskehittäjät” voivat kehittää low-code-ratkaisun Digian ammattilaisten tukemana
Tuotannon työntekijöille toteutettiin mobiilisovellus, jonka kautta he voivat raportoida ja valokuvata havaitsemansa laatupoikkeamat ja tieto ohjautuu automaatioiden kautta oikeille tahoille
Virheiden aikaisen tunnistamisen ja juurisyyanalyysien avulla lähemmäs Inhan Tehtaiden tavoitetta: kerralla oikein
Power Automatea hyödynnetty myös talouslukujen raportoimiseen konsernin SAP:iin
Lehtonen näkee jatkoautomaatioiden ja uusien mobiilisovellusten mahdollisuuksia mm. Tullin Intrastat-raportoinnissa, laitetilausratkaisuissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä

Lue koko asiakastarina täältä >>

Putoaako low-code kehittäminen liiketoimintojen ja tietohallinnon väliseen mustaan aukkoon?

Kyselyn avoimista vastauksista on havaittavissa, etteivät päätöksentekomallit ja vastuut low-code-sovelluskehitykseen ja yleisesti liiketoiminnan sovellusten kehittämiseen liittyen vielä ole vakiintuneet. Monessa organisaatiossa haastateltu liiketoiminnan edustaja kertoi vastuun sovellusten kehittämisestä olevan tietohallinnossa. Toisaalta taas toisissa organisaatioissa tietohallinto vastuutti liiketoimintaa nostamaan esiin tarpeitaan uusille tai modernisoiduille mobiilisovelluksille ja totesi päätösvallan olevan siellä.

…Liiketoimintajohto viime kädessä vastaa organisaatiossa hankkeista...

Kartoitukseen haastatelluista päättäjistä 55 prosenttia edustaa tietohallintoa ja 45 prosenttia organisaatioiden liiketoimintaa, toimialoja tai tukifunktioita. Kun kysyimme kiinnostusta jatkotapaamiseen aiheeseen liittyen, edustaa yli puolet jatkotapaamista toivoneista kuitenkin organisaationsa liiketoimintoja tai funktioita. Kyselymme perusteella siis vaikuttaisi siltä, että kiinnostus vähäkoodiseen kehittämiseen ja low-code-alustojen mahdollisuuksiin on jopa vähän suurempaa muissa kuin tietohallintoa edustavissa rooleissa.

… Tietohallinto tietää tulevista hankkeista…

Keskeistä toimintansa digitalisoimista suunnitteleville organisaatioille olisi määrittää, kuka istuu kuskin pukilla liiketoiminnan sovellusten kehityksessä. Luontevin työnjako voisi olla, että liiketoiminnat määrittelevät tarpeensa ja aktiivisesti osallistuvat omaa toimintaansa koskevien sovellusten kehittämiseen, mutta kokonaisvastuu alustan valinnasta, sovellusten tietoturvasta, elinkaaren hallinnasta ja yhtenäisestä käyttäjäkokemuksesta säilyy tietohallinnolla.

Asennemuutosta tarvitaan, jotta päivittäiset työkalut tulevat käyttäjille saavutettaviksi, mutta kokonaisuus säilyy yhtenäisenä niin hallinnan, tietoturvan kuin käyttäjäkokemuksenkin näkökulmasta. Näin nykyaikaiset kehitysalustat mahdollistavat muuttuvan toiminnan jatkuvan tukemisen ketterästi ja helpottaen niin loppukäyttäjien, tietohallinnon kuin johdonkin elämää.

Low-code-selvitys: rutiinit digityön haasteina suomalaisorganisaatioissa

Johdanto

Rutiineista ratkaisuihin low-code -alustojen avulla

Tietohallinnon keskeinen rooli ja hybriditiimeillä kohti aitoa kumppanuutta

Tieto taskuun ja päätöksiä oikean ymmärryksen pohjalta

Ratkaisun avaimet - hukassa vai hallussa?

Toiminnan digimurros

Hyödyt sovellusten ketterästä kehittämisestä yhdellä low-code-alustalla

Hyödyt käyttäjälle

Hyödyt tietohallinnolle

Hyödyt johtamiselle

Rutiinit digityön haasteina, Excelit arkipäivän iloina

Liiketoiminnoissa ja funktioissa tuskaa tiedon hajanaisuudesta

Low-code -alustojen mahdollisuudet - vain harvojen herkkuako?

Case: Inhan Tehtaat - low-coden avulla laatupoikkeamat kuriin

Putoaako low-code kehittäminen liiketoimintojen ja tietohallinnon väliseen mustaan aukkoon?

Jatketaan keskustelua!

Jätä yhteydenottopyyntö, ja asiantuntijamme ovat sinuun yhteydessä: