Liiketoiminnan digitalisointi alkaa selkeiden, liiketoimintaa edistävien tavoitteiden määrittelystä. Kun digiratkaisujen rooli osana liiketoiminnan kokonaisuutta on kirkastettu, on aika kääntää ajatukset siihen, kuinka homma käytännössä toteutetaan. Millaisia sovelluksia ja järjestelmiä digitaalisen liiketoiminnan tueksi tarvitaan, ja miten prosesseja ja toimintatapoja on samalla päivitettävä?
Irralliset, pistemäiset toteutukset tuovat harvoin kovin suurta hyötyä. Onnistuneessa digitalisoinnissa olennaista on ottaa huomioon digitalisaation eri kerrokset ydinprosesseja pyörittävistä järjestelmistä asiakasrajapinnan palveluihin.
Verkkokauppaa, mobiilisovelluksia ja muita palveluja asiakkaille ja työntekijöille
Erilaiset digitaaliset palvelut ja kanavat ovat todennäköisesti ensimmäinen asia, joka suurimmalle osalle ihmisistä tulee mieleen, kun puhutaan digitalisaatiosta. Ne ovatkin digitalisaation näkyvin ilmentymä arjessa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että digipalveluilla ei ole itseisarvoa sinänsä, vaan kaiken digikehittämisen tulee perustua tarkkaan mietittyihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja hyötyihin. Esimerkiksi se, että kilpailija on ottanut käyttöön uuden mobiilisovelluksen, ei ole riittävä syy ryhtyä itsekin kehittämään kiireesti omaa mobiilisovellusta. Jos kuitenkin havaitaan, että asiakkaat kaipaavat uusia, digitaalisia asiointikanavia, on paikallaan miettiä, kuinka asiakastarpeeseen vastataan. Mobiilisovellus ei välttämättä ole ainoa tai paras vaihtoehto.
Digitaalisten palveluiden hyödyt voi jakaa karkeasti kolmen otsikon alle:
- Myynnin kasvattaminen
Uudet kanavat tekevät ostaminen helpommaksi, auttavat tavoittamaan kokonaan uusia asiakkaita ja mahdollistavat entistä tehokkaamman lisä- ja ristiinmyynnin.
- Asiakastyytyväisyys
Kun palveluita kehitetään asiakasymmärrykseen pohjautuen, on lopputuloksena tyytyväisiä käyttäjiä ja ostavia asiakkaita.
- Kustannustehokkuus
Digitaaliset työvälineet auttavat tehostamaan prosesseja ja automatisoimaan manuaalisia työvaiheita.
Mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämiseen ovat siis varsin laajat – mistä ja miten lähteä liikkeelle? Olennaista on miettiä asiaa asiakkaan näkökulmasta. Keitä asiakkaamme ovat, ja miten he haluavat asioida? Mitä ovat ne kohtaamispisteet, joissa nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat eniten arvostavat mahdollisuutta näppärään digiasiointiin? Tärkeää on myös miettiä, miten omia ydinprosesseja voisi sujuvoittaa ja automatisoida.
Case Holiday Club: Kun sadat asiakkaat varaavat netistä samaan aikaan majoitusta ja palveluita lomilleen, vaaditaan palveluntarjoajan verkkokaupalta paljon lihaksia ja nopeutta. Holiday Club uudisti verkkokauppansa, jotta se olisi entistä nopeampi, monipuolisempi ja toimintavarmempi. Uuden kaupan käyttöönoton myötä myynti kasvoi jo ensimmäisinä kuukausina noin 30 %.
Case Ramirent: Ramirent halusi parantaa laitteiden palautus- ja huoltoprosessia. Toimintaa tehostaakseen yritys otti käyttöön Raimo-mobiilisovelluksen, joka tuo vuokralaitteiden toimitus- ja palautusprosesseihin liittyvän tiedonkulun työntekijöiden puhelimiin.
Case KFS Media: KSF Media on Suomen johtava ruotsinkielinen mediatalo, jonka julkaisuihin kuuluvat Suomen suurin ruotsinkielinen sanomalehti Hufvudstadsbladet sekä paikallislehdet Östnyland ja Västra Nyland.KSF Media uskoo mobiilisovelluksiin uutiskanavana, jolla kyetään tarjoamaan lukijoille erinomaisia käyttökokemuksia. KSF Media päätti kehittää yhtenäistä alustaa hyödyntävät mobiilisovellukset kaikille kolmelle julkaisulleen yhteistyössä Digian kanssa.
Integraatiot ovat digitalisaation moottori
Digitaalisten kokonaisuuksien rakentamisessa on kriittistä, kuinka järjestelmät toimivat yhteen, ja siirtyykö tieto eri järjestelmien välillä saumattomasti. Tässä laadukkailla järjestelmäintegraatioilla on iso rooli. Siinä missä edellämainitut digipalvelut ovat arjessa läsnä ja näkösällä, integraatiot ovat digitalisaation näkymätön taustavoima, joiden ansiosta palvelut ja sovellukset toimivat.
Hyvä esimerkki tästä on integraatioiden rooli verkkokaupassa. Toimiva verkkokauppa tarvitsee monenlaisia tietolähteitä, sillä verkkokauppa itsessään on harvan tiedon koti. Se, mitä tietolähteitä verkkokauppaan on integroitu, ja miten integraatiot on toteutettu, vaikuttaa muun muassa siihen, onko asiakkaan nähtävillä vaikkapa reaaliaikaista tietoa tuotteiden myymälä- ja varastosaldoista ja kuinka nopeasti sivut latautuvat. Digian integraatioasiantuntijat Isto Kaitosaari ja Matti Kalenius kävivät hiljattain webinaarissa läpi kriittiset integraation paikat verkkokaupassa - tiivistelmä on luettavissa Iston blogitekstistä.
Ei siis ihme, että viime vuosina integraatiot ovat hypänneet konepellin alta yhä enemmän myös liiketoiminnan kiinnostuksen kohteeksi. Palveluiden toimivuuden lisäksi data on keskiössä uusien palveluiden kehittämisessä, ja integraatiot vaikuttavat suoraan siihen, kuinka nopeasti ja joustavasti järjestelmiin kertyvä data on liiketoiminnan hyödynnettävissä.
Avoimet rajapinnat eli API-rajapinnat mahdollistavat tiedon jakamisen hallitusti oman organisaation sisällä tai organisaatiosta ulospäin kolmansille osapuolille, mikä nopeuttaa palveluiden kehittämistä ja lanseeraamista sekä mahdollistaa uudenlaista verkostojen ja ekosysteemien muodostamisen. API- ja alustatalouden toimijoille integraatiot ja rajapinnat ovat suorastaan liiketoiminnan elinehto ja aivan strategian ytimessä.
Kuten Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta kirjoittaa blogissaan: “Tulevaisuuden liiketoiminta ja arvoa luovat datavirrat syntyvät alustojen verkostoissa. Integraatioiden ja rajapintojen kautta yritys sekä liittää omat järjestelmät keskenään että liittyy ympäröiviin alustoihin. Kyse on siitä, että luodaan vahva perusta omien palvelujen tarjoamiseen digitaalisesti sekä huippukyky liittyä muihin alustoihin ja palveluihin.”
Ydinjärjestelmät ovat digitaalisen liiketoiminnan peruskallio
“Erppi ei enää kuulosta erpiltä, kun juttelee asiakkaiden kanssa”, pohti eräs asiantuntijamme muutosta, joka toiminnanohjausjärjestelmien hankinnassa on tapahtunut. Mistä sitten puhutaan? Robotiikasta, tekoälystä, mobiilisovelluksista. Yllättävän useat digihankkeet muuttuvat kuitenkin matkan varrella erppihankkeiksi, tai ainakin erilaiset operatiivisten järjestelmien uudistukset ilmestyvät roadmapille. Miten ihmeessä?
Mobiilisovellukset, verkkosivustot ja muut palvelut saavat voimansa erilaisista taustaprosesseista ja -järjestelmistä. Sovelluksissa tarvitaan tietoja varastosaldoista, kappalemääristä, tuotannon työvaiheista, työvuoroista, tarvikelistoista - eli kaikesta siitä datasta, jota syntyy yrityksen keskeisimmissä ydinprosesseissa, ja jota jauhavat toiminnanohjauksen kaltaiset ydinjärjestelmät. Asiakasrajapinnan palveluiden, taustalla pyörivien järjestelmien ja niiden välillä kulkevan datan täytyy siis toimia saumattomana kokonaisuutena, jotta palvelut toimivat toivotusti. Jos kirjaukset eivät tallennu mobiilista suoraan tuntikirjausjärjestelmään tai verkkokauppa näyttää varastosaldot väärin, palvelun arvo jää vähäiseksi.
Joskus, kun digikehitystä aletaan tehdä kovalla vauhdilla, havaitaan, että taustajärjestelmät ovat vanhentuneet tai muusta syystä eivät tue nykyaikaista sovelluskehitystä. Tällöin tarvitaan järjestelmäuudistuksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa digikehitystä.
Erppi ei ole mikään itseisarvo eikä yksinäinen saareke organisaation IT-kartalla - se on alusta digitaaliselle liiketoiminnalle. Samaan tapaan mobiilisovellus on parhaimmillaan ERP:in helpoin käyttöliittymä.
