MITÄ TARVITSET DIGITALISOIDAKSESI LIIKETOIMINTASI?

Viimeksi päivitetty: 3.1.2020

Yritysten liiketoiminta digitalisoituu – johtaja, tiedätkö, mitä tarvitset onnistumiseen?

Kuten alussa todettua, digitaalinen liiketoiminta voi tarkoittaa eri yrityksille hyvin eri asioita. On kuitenkin tiettyjä asioita ja kysymyksiä, joita useimmat pohtivat. Vastaukset palautuvat usein perusasioihin: onko integraatiokyvykkyydestä huolehdittu? Hyödynnättekö pilvialustoja? Kuinka kokonaisuutta hallitaan ja valvotaan?

Asiakkaat toiveineen kirittävät digikehitystä

Usein digitalisointi saa kiritystä, kun asiakasrajapinnassa kuplii. Asiakkaat toivovat koko ajan uusia mahdollisuuksia asioiden hoitoon kotikoneella tai mobiilissa – helposti ja nopeasti, kun heille parhaiten sopii.

Palvelut koetaan arvokkaiksi, kun ne liittyvät suoraan käyttäjiensä arkeen. Jotta voi tietää, millaista sovellusta asiakkaat tarvitsevat arjessaan, on tiedettävä, millaista heidän arkensa on ja miten sitä voisi parantaa. Palvelumuotoilun metodit tarjoavat keinoja asiakasymmärryksen kasvattamiseen ja asiakaslähtöiseen suunnitteluun.

Kun sovellus on suunniteltu vastaamaan asiakastarpeeseen, kuinka varmistaa onnistuminen toteutusvaiheessa?

Mobiilisovellus on tyypillisesti käyttöliittymä toiminnoille, joita toteuttavat monet muut järjestelmät, olipa kyse tilausten toimituksesta tai lipun ostosta. Onnistuneet sovellukset ovat siis harvoin irrallisia stand-alone-ratkaisuja, vaan yleensä tarvitaan koko tietojärjestelmäarkkitehtuurin ymmärrystä. Digitaaliset palvelut saavat voimansa ydinjärjestelmistä, ja integraatiot ja API-rajapinnat yhdistävät ne saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Lue lisää Hannu Hiilamon bloggauksesta.

Parhaimmillaan digikehitys voi lähteä liikkeelle pienestä, vaikkapa erilaisista kokeiluista. Kun palvelut toteutetaan pilvialustoja hyödyntäen, ne ovat helposti skaalattavissa, kun palveluiden laajuus ja käyttäjämäärät kasvavat.

Joidenkin palvelujen luonteeseen kuuluu, että tasaisen kehityksen sijaan käyttäjämäärässä on ajoittain rajuakin vaihtelua. Vaikkapa sesongit tai kampanjat voivat tuottaa palveluun kävijäpiikin - Stockmannin Hullut Päivät ovat tästä hyvä esimerkki.

Kun palvelu on rakennettu ja ostettu arkkitehtuurisesti oikein, se ei sido turhaa kapasiteettia, vaan skaalautuu tarpeen mukaan.

Oma lukunsa ovat lukuisat valmiit komponentit ja työkalut, joita useat pilvialustat (muun muassa Amazon AWS ja Microsoft Azure) pitävät sisällään ja jotka sitä kautta helpottavat ja nopeuttavat palvelujen kehittämistä.

Palveluiden kehitysvauhtiin vaikuttaa totta kai tapa, jolla niitä tuotetaan: sovelletaanko organisaatiossa ketteriä menetelmiä. Olennaista on kuitenkin myös raaka-aineen, datan, saatavuus.

API-rajapinnoista puhutaan usein, kun on kyse datan jakamisesta organisaatiosta ulospäin. Ne ovat kuitenkin avainasemassa myös datan jakamisessa sisäisen palvelukehityksen nopeuttamiseksi.

Organisaation sisäisiä API-rajapintoja kehittämällä tavoitellaan ennen kaikkea ketterämpiä ja kustannustehokkaampia prosesseja. Sisäisten rajapintojen välityksellä tieto liikkuu organisaation eri ohjelmistojen ja järjestelmien välillä tehokkaasti, ja rajapintojen ansiosta eri lähteistä kerättyä tietoa on mahdollista hallinnoida keskitetysti.

 

Dataa tarvitaan palveluiden raaka-aineeksi ja tiedolla johtamiseen

Monissa uusissa palveluissa avainasemassa on erilainen data. Jo pitkään on puhuttu tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja datan käyttämisestä liiketoiminnan kehittämisessä - ja käyttökohteet vain moninaistuvat. Dataa on pystyttävä hyödyntämään monipuolisesti.

Dataa voi hyödyntää muun muassa digitaalisen liiketoiminnan ohjaamisessa tai uusien palveluiden kehittämisessä. Dataa itsessään voi myös kaupallistaa eli monetisoida ja luoda siitä kokonaan uutta liiketoimintaa. Data on ytimessä myös automaatiossa ja koneoppimisessa. Lue lisää datan hyödyntämisestä digitaalisessa liiketoiminnassa täältä.

 

Jotta dataa voi käyttää, sitä on saatava kerättyä, varastoitua ja jäsennettyä hyödynnettävään muotoon.

Organisaatioissa ei tyypillisesti tänä päivänä ole pulaa datasta, sillä sitä kertyy järjestelmiin kaiken aikaa. Tyypillisesti data on kuitenkin hajallaan eri järjestelmissä, eikä kellään välttämättä ole kokonaiskuvaa, millaista dataa meillä on, kuinka laadukasta se on ja mitä sillä voitaisiin saada aikaan.

Pilvipohjainen analytiikka-alusta (data platform) auttaa jäsentämään datan hyödynnettävään muotoon. Data saadaan tuotua eri lähteistä yhdelle alustalle integraatiokerroksen kautta. Pilvi mahdollistaa alustan skaalautuvuuden datan määrän mukaan. Lue lisää data-alustoista Hannu Muurisen blogista.

 

Reaaliaikainen datan hyödyntäminen vaatii rajapinnalta tehokkuutta. Tällöin rajapinta on suunniteltava sellaiseksi, että se kykenee hoitamaan datan siirtämisen vaaditussa ajassa ja vaaditulla frenkvenssillä. Haasteet kasvavat, kun aletaan hyödyntää mittavia, eri lähteistä kerättäviä IoT-datalähteitä. Tällöin ei ole järkevää hakea aina uudelleen ja uudelleen koko dataa erikseen noutaen, vaan on järkevämpää ladata pohjadata kerran, ja sen jälkeen täydentää ja kasvattaa sitä. Tätä varten on olemassa oma teknologia, niin kutsuttu event driven -arkkitehtuuri.

Event driven -arkkitehtuurissa dataa ei tarvitse erikseen hakea, vaan palvelu tai järjestelmä osaa lähettää datan kerta toisensa jälkeen dataa tarvitsevalle kohteelle. Integraatioarkkitehtuurissa tätä hoitavat erilaiset event stream -teknologiat, kuten Kafka. API-toiminnassa taas puhutaan async APIsta. Niin kutsutussa ”tavallisessa” APIssa tietoa tarvitseva järjestelmä tekee APIlle pyynnön, joka palauttaa pyydetyn datan. Tällöin kyse on request-pohjaisesta APIsta. Async APIn kautta tulee push-viestejä, jotka sitten sovellus, joka tarvitsee tuon APIn lähettämän datan, poimii itselleen. Varsinkin, kun dataa käytetään tosiaikaisesti AI-käyttötarkoituksessa, dataa ei voi enää erikseen hakea, vaan tietoa kerrytetään ja hyödynnetään tosiaikaisesti mahdollisimman pienellä latenssilla.

 

Alustoilla toimiminen tuo tehokkuutta ja uusia mahdollisuuksia asiakkaiden tavoittamiseen

Verkostomainen toiminta digitaalisilla alustoilla yleistyy, ja yrityksissä mietitään, millaisiin ekosysteemeihin kannattaa liittyä ja miten kehittää omaa ekosysteemiä. Ajatuksena voi olla palvella paremmin nykyisiä asiakkaita tuottamalla verkoston kautta palvelua, johon yritys ei yksin kykenisi, tavoitella verkoston kautta kokonaan uusia yleisöjä ja asiakkaita tai parantaa tehokkuutta verkoston avulla. Toimiminen ekosysteemissä vaatii tänä päivänä kyvykkyyksiä jakaa dataa ja yhdistää järjestelmiä yritysten kesken

Termi voi eri yhteyksissä tarkoittaa hieman eri asioita.

Liiketoiminnan eri osat siirtyvät vähä vähältä erilaisten tietojärjestelmien hoidettavaksi. Tyypillisesti keskeisimpiä toimintoja ohjataan esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) avulla. Tällöin ERP toimii liiketoiminnalle digitaalisena liiketoiminta-alustana. Suuren yrityksen digitaalinen alusta voi sisältää satoja järjestelmiä, jotka on kytketty integraatioilla ja API-rajapinnoilla. Integraatiot, bisnesjärjestelmät, datan hallinta ja rajapintojen hallinta kokonaisuutena luo yrityksen digitaalisen kyvykkyyden eli pohjan, digitaalisen alustan, yrityksen liiketoiminnalle.

Verkostoja ja ekosysteemejä voi muodostua myös erilaisten digitaalisten palveluiden ympärille. Esimerkiksi 112 Suomi -mobiilisovelluksen ympärille on syntynyt viranomaisten palveluekosysteemi. Eckerö Linen verkkopalvelu tuo laivamatkojen ohella muun muassa majoituspalveluita asiakkaiden ulottuville.

Puheyhteydestä riippuen digitaalisella alustalla voidaan siis tarkoittaa yrityksen oman digikyvyykkyyden mahdollistavaa järjestelmien, datan ja integraatioiden kokonaisuutta, tai termi voi viitata yksittäiseen järjestelmään tai palveluun, joka yhdistää kumppaneita, asiakkaita ja palveluntarjoajia.

Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta kirjoittaa blogissa: ”Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä äkkiä rakentamaan omaa globaalia alustaa ja yrittää luoda sen ympärille ekosysteemi. Kyse on siitä, että luodaan vahva perusta omien palvelujen tarjoamiseen digitaalisesti sekä huippukyky liittyä muihin alustoihin ja palveluihin.”

Toisin sanoen tärkein asia, jota yksikään yritys tai organisaatio ei voi ohittaa, on varmistaa, että omat ydinjärjestelmät ovat kunnossa ja tukevat digitaalisen liiketoiminnan kehittämistä. Toiminnanohjauksen (ERP) tai asiakkuudenhallinnan (CRM) kaltaiset ydinjärjestelmät yhdessä integraatioiden, datan ja rajapintojen hallinnan kanssa muodostavat perustan, jonka päälle rakentaa erilaisia digitaalisia palveluita ja digitaalista liiketoimintaa.

Muihin alustoihin ja palveluihin liittyminen vaatii puolestaan hyvää integraatiokykyä.

Olennaista on löytää alustataloudessa oma rooli: tarkoittaako alustatalous itselle oman alustan kehittämistä ja sen ympärille ekosysteemin rakentamista vai ennemmin olemassa oleviin ekosysteemeihin liittymistä. Sama organisaatio voi toimia  myös erilaisissa rooleissa.

Avain datan ja alustojen yhdistämiseen on integraatiokyvykkyys. Järjestelmäintegraatioiden kautta ja rajapintoja avaamalla yritys sekä liittää omat järjestelmät keskenään että liittyy ympäröiviin alustoihin.

Mikko Hakola kirjoittaa blogissaan ”API-rajapintojen avaaminen ulospäin kiihdyttää palvelukehitystä ja avaa tien ekosysteemeille” seuraavasti:

”Rajapintojen avaaminen tuo yrityksille esimerkiksi mahdollisuuden tarjota omia liiketoimintaprosesseja muiden toimijoiden käyttöön. Toimintamalli mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan skaalautuvuuden, jonka eduista nauttivat esimerkiksi esimerkiksi hotellit ja lentoyhtiöt, joiden palveluita muut toimijat välittävät juuri API-rajapintojen kautta.” Lue lisää Mikon ajatuksia API-rajapintojen mahdollisuuksista blogissa.

 

Järjestelmien toimintavarmuus on liiketoimintakriittistä

Kun yhä useammat organisaation toiminnot siirtyvät erilaisten tietojärjestelmien hoidettavaksi, näiden järjestelmien liiketoimintakriittisyys kasvaa. Pienikin häiriö järjestelmissä voi näkyä isona lovena liiketoiminnassa. Samaan aikaan järjestelmäympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi, mistä johtuen usein myös järjestelmätoimittajien määrä kasvaa. Tämä kaikki tuo uudenlaisia paineita järjestelmien hallintaan ja valvontaan.

Kun yrityksen IT-ympäristö monipuolistuu, se myös monimutkaistuu. Lisääntyvän kompleksisuuden myötä on tänä päivänä hyvin harvinaista, että joltakin IT-toimittajalta löytyisi kaikki tarvittava osaaminen, vaan yhä erikoistuneempia osaajia tarvitaan. Siitä seuraa, että monimutkaisen toimittajaekosysteemin hallinnasta ei tänä päivänä voi oikein päästä eroon ulkoistamalla kaikkea yhdelle luottokumppanille.

Sen sijaan mahdollinen ratkaisu toimittajaekosysteemin hallintaan on SIAM-tyyppinen ulkoistus, jossa yksi taho ottaa kokonaisvastuun lukuisten toimittajien ekosysteemistä.

SIAM-toiminta perustuu hallintomalliin, selkeihin prosesseihin ja rooleihin, osaaviin asiantuntijoihin ja työkaluihin. SIAM-palvelun avulla muun muassa reagointi asiakkaiden tarpeisiin, IT-palvelupyyntöihin ja toimintaympäristön muutoksiin nopeutuvat ja liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit pienenevät haastavassa monitoimittajaympäristössä. Kumppanin huolehtiessa IT-palveluiden operatiivisesta johtamisesta ja koordinoinnista asiakkaalle jää aikaa keskittyä liiketoiminnalle lisäarvoa tuottavaan työhön. Lue lisää Mikko Hakolan bloggauksesta.

Yritysten IT-arkkitehtuuri koostuu tyypillisesti järjestelmistä, jotka ovat eri vaiheissa elinkaartaan. Järjestelmiä on uudistettava jatkuvasti, jotta ne tukevat joustavasti liiketoimintaa ja mahdollistavat sen kehittämisen. Vanhentuneet järjestelmät voivat muodostua esteeksi kehittämiselle ja aiheuttaa jopa liiketoiminnallisia riskejä esimerkiksi tietoturvaan liittyen.

Viime vuosina on puhuttu paljon järjestelmien siirtymisestä pilveen, eikä suotta: Pilvi on alustana joustava, skaalautuva ja sitä myötä kustannustehokas. Kaikki järjestelmät eivät kuitenkaan siirry sinne heti. Osa yrityksistä ja julkishallinnon toimijoista on empinyt pilvisiirtymää muun muassa datan sijainnin ja siihen liittyvien epävarmuuksien takia. Nyt pilvi alkaa tietoturvan kannalta olla konesalien veroinen ja turvallisempikin, ja Suomessa sijaitsevat palvelinkeskukset tekevät mahdolliseksi myös pilveen tallennetun datan pitämisen Suomessa.

Yhtä kaikki, useimmat yritykset elävät ainakin seuraavat 10-20 vuotta järjestelmäarkkitehtuurissa, jossa yhdistyvät eri pilvialustat sekä konesaleissa sijaitsevat järjestelmät. Tämä maisema asettaa vaatimuksia palveluiden kehittämiselle, datan hyödyntämiselle ja järjestelmäintegraatioille: Eri alustoilla olevien järjestelmien on toimittava yhtenä kokonaisuutena. Tarvitaan moderneja, pilvi- ja legacy-pohjaisia järjestelmiä yhdistäviä integraatioita ja integraatiovälineitä ja palvelumalleja, jotka huomioivat sekä legacyn että modernin maailman vaatimukset.

Jonas Kälström kirjoittaa blogissa: monipilvi-hybrid on integraatioiden tulevaisuus - kuinka sinne päästään?

Digitalisaation murroksessa toimiminen menestyksekkäästi edellyttää nopeaa reagointia alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Teknologia-alustat mahdollistavat liiketoimintamalleja ja toimintatapoja, joista ei takavuosina osattu unelmoidakaan. Nopeaa arvontuottoa sekä oikean kehityssuunnan hakemista ja tarpeiden varmistamista tavoitellaan tänä päivänä kokeilukulttuurilla ja esimerkiksi lähestymistavoilla, joilla rakennetaan vaikkapa pienin toimiva tuote (Minimum Viable Product) tai pienin rakastettava tuote (Minimum Lovable Product).

Tällainen toimintatapa edellyttää liiketoiminta- ja teknologiaosaajien tiivistä yhteistyötä ja järjestäytymistä siten, että organisaation strategiset tavoitteet saadaan sujuvasti toteutumaan tiedon, toiminnan ja järjestelmien muodostamassa kokonaisuudessa. Uudenlainen nopeasyklinen kehittämisen malli vaatii perinteisesti järjestäytyneiltä organisaatioilta uudistumista  toimintatavoissa ja erityistä herkkyyttä, jotta ketteryys ja hallittavuus ovat tasapainossa. Keskeinen ketterän kehittämisen periaate on kehitystiimien autonomia, jota tulee varjella kuitenkin siten, että liiketoimintajohto näyttää tiimeille yhteisen tavoitteen, suunnan, viestien sen ymmärrettävällä tavalla.

Ketterän kehittämisen organisoitumismalleja on useita. Yrityksen tulee löytää itselleen sopivin viitekehys, joka pitäisi vielä muistaa sovittaa vastaamaan omia tarpeita. Ketterän kehittämisen ytimessä on jatkuva muutos, itsearviointi ja kehittyminen. Nämä periaatteet tulee myös muistaa organisoitumisnäkökulmasta, jotta yrityksen ICT-palveluiden kehittämisen koneisto saadaan viritettyä huippuunsa.

 

 

Liiketoiminnan tarpeita vuoden tai viiden vuoden päästä ei voi vielä tarkasti tietää – järjestelmien on tuettava uudistumista

Liiketoiminnan digitalisointia ei toteuteta kerralla. Itse asiassa, digitalisointi ei tule koskaan valmiiksi, vaan järjestelmiä ja palveluita on kehitettävä jatkuvasti – samassa tahdissa liiketoiminnan muuttuvien vaatimusten kanssa.

Hyvä nyrkkisääntö liiketoiminnan digitalisointiin on: ajattele kokonaisuutta, toteuta paloissa. Toisin sanoen digitalisoinnista ei kannata tehdä mammuttihanketta, vaan toteuttaa sitä vaihe vaiheelta, osa-alue kerrallaan. Lähestyminen on hellävaraisempi sekä budjetille että organisaatiolla ja sen ihmisille – tarkoittaahan digitalisointi yleensä toimintatapojen muutosta ja uudelleenajattelua. Osatoteutuksissa on kuitenkin hyvä olla taustalla isompi ajatus siitä, mitä ollaan tekemässä ja minne menossa. Mikä on digitalisoinnin päämäärä? Tukevathan erilaiset hankinnat ja uudistukset varsinaista päämäärää? Irrallisia it-hankkeita ei kannata tehdä.

Nyrkkisääntö on: Tee päätökset tähdäten nykyisen toiminnan optimointiin, mutta siten, että teknologiaa mahdollistaa myös pidemmän jänteen digitaalisen transformaation.

Kolme asiaa korostuu: Ensinnäkin, kattava ja nykyaikainen integraatiokyvykkyys on keskeistä, jotta dataa ja järjestelmiä voidaan helposti yhdistellä ja hyödyntää järjestelmäympäristön muuttuessa. Toiseksi, järjestelmien kehitys- ja operointialustana kannattaa hyödyntää pilvialustoja, jotka tuovat skaalautuvuutta ja joustavuutta järjestelmäkehitykseen. Kolmanneksi, pidä huoli, että ydintoimintoja pyörittävät järjestelmät pysyvät ajan tasalla – vanhentuneista järjestelmistä voi tulla kehityksen jarru.

Ensialkuun on hyvä muistaa, että mikään teknologia, vaikka kuinka hypetetty, ei ole itseisarvo. Tavoite, jota teknologialla haetaan, ja liiketoimintastrategia, johon tavoite liittyy on oltava kirkas.

Mistä liiketoimintajohtaja voi tietää, että modernien teknologioiden hyödyntämisessä on tolkku matkassa? Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta bloggaa: Viedäänkö johtoa digi- ja AI-huumassa kuin pässiä narussa? Tunnista vaaran merkit!

Teknisesti digitaalisen alustan ajantasaisuus on ydinasia. Jos esimerkiksi toiminnanohjaus on hyvin vanhentunutta teknologiaa, se on todennäköisesti päivitettävä, jotta sen päälle voidaan tuoda uudenaikaisia teknologioita. Kun järjestelmien ajantasaisuudesta huolehditaan, ne mahdollistavat joustavan ja jatkuvan kehityksen myös uusia teknologioita hyödyntäen.

Liiketoiminta-automaatiota käytetään kasvavassa määrin digitaalisen transformaation välineenä. Puhutaan digitaalisen liiketoiminnan automaatiosta. Tällöin käytetään erityisiä automaatioteknologioita, joilla voidaan automatisoida digitaalisia prosesseja.

Hyödyntäminen alkaa yleensä prosessien kuvaamisesta määrämuotoisesti (esimerkiksi BPNM, business process notation and model). Kuvauksessa otetaan kantaa, miten prosessi etenee ja mitä toimintoja prosessi kattaa. Tällaisia voivat olla tiedon tunnistaminen tekstistä (OCR), automaattinen päätöksenteko parametrien perusteella (ODM), manuaalisen käsittelytehtävän robotisointi (RPA) tai tekoälyyn pohjautuva päätöksenteko (AI).

Eri tehtäviä ja niiden välisiä tietovirtoja kuvataan ja mallinnetaan DPA (digital process automation) tai DBA (digital business automation) -välineillä. Kyseessä on oma teknologia-alueensa, joka vaatii osaamista juuri näiden teknologioiden hyödyntämiseen. Teknologisen osaamisen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on omien prosessien tuntemus ja mallinnus: tässäkin asiassa teknologia ja liiketoimintasuunnittelu muodostavat erottamattoman parin.

Digitalisaation keskeiset mahdollistajat: Digimahdollistaja-palvelukokonaisuus

Data hallitusti jakoon API-rajapintojen kautta

API-rajapinnat (Application Program Interface) mahdollistavat tiedon jakamisen hallitusti ja tehokkaasti saman rajapinnan kautta eri osapuolille sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön.

Siinä missä API-rajapinnat nähtiin aiemmin lähinnä IT:n taktisena integraatiotyökaluna, suurin osa asiantuntijoista näkee ne nyt avaimena liiketoiminnan kestävään digitalisoimiseen. Yhä useammin rajapintojen avulla tavoitellaan jo aivan uutta liiketoimintaa tai kilpailuetua.

API-rajapinnat ovat nykyaikaisin ja helpoin tapa nopeuttaa organisaation sisäistä kehitystä ja tiedonjakoa. Kun organisaation sisäinen API-arkkitehtuuri on kunnossa, rajapintoja voi alkaa kehittää ja avata myös organisaation ulkopuolelle vaikkapa hackathonien kautta.

Ekosysteemi muodostuu, kun yksi tai useampi toimija alkaa kehittää liiketoimintaansa API-rajapintojen ympärille. Lisäarvoa tällaisissa kumppaniverkostoissa muodostuu, kun yritykset kehittävät rajapintojen ympärille kokonaan uusia tuote- tai palvelukokonaisuuksia ja liiketoimintamalleja tai vaihtoehtoisesti yhdistävät keskenään uusia ja olemassa olevia tietoja tai palveluita.

API-arkkitehtuuria ja API-hallintavälineitä sekä -hallintamallia on kehitettävä ja ylläpidettävä systemaattisesti. Laadukkaat API-rajapinnat edellyttävät hyvää suunnittelua, jotta API vastaa liiketoimintatarvetta ja on sitä käyttävien kehittäjien kannalta mielekkäästi toteutettu. Yritykset tarvitsevat myös rajapintojen hallintaan organisoitumista ja toimintamalleja (ns. Managed APIs).

Monitoimijaympäristössä on tärkeää luoda ohjeistukset API-rajapintojen kehittämiseen ja valmentaa eri kehitystiimejä toimimaan yrityksen API-ympäristössä. Esimerkiksi tiimin API-käynnistystyöpajat sekä kehittäjän käsikirjat ja muut yhteistyövälineet ovat tässä avainasemassa.

 

New call-to-action

 

Yhä monitahoisempi kokonaisuus vaatii selkeää hallintaa

Kun digitaalisuuden aste nousee, IT-palveluiden määrä, ja sitä myötä usein IT-toimittajien määrä, kasvaa. Tällaisen IT-ekosysteemin hallinta vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Vaivannäöstä huolimatta toimittajaverkoston paisuminen voi näkyä arjessa kirjavina käytäntöinä ja jopa vastuiden hämärtymisenä.

Ei siis ihme, että viime vuosina monissa yrityksissä on otettu tietoiseksi tavoitteeksi karsia IT-kumppaneiden määrää ja keskittää palvelut tietyille luottotoimijoille.

Vaan miten onkaan käynyt? Yritysten IT-ympäristöt ovat muuttuneet koko ajan kompleksisemmiksi. Mitä useammat toiminnot digitalisoituvat, sitä erikoistuneempia järjestelmätarpeita ilmenee. Lopputuloksena monessa organisaatiossa on viime vuosina havaittu, että järjestelmätoimittajien määrä ei ole vähentynyt. Se on itse asiassa saattanut kasvaa.

Yksi mahdollinen ratkaisu paisuneen toimittajaekosysteemin hallintaan on SIAM-tyyppinen ulkoistus, jossa yksi taho ottaa kokonaisvastuun lukuisten toimittajien ekosysteemistä kuitenkin siten, että asiakkaalle jää vahva kontakti avaintoimittajien kanssa. Yrityksen kannalta kokonaisuuden hallinta selkeytyy, kun ekosysteemin johtaminen tapahtuu SIAM-mallilla ja yhden tahon toimesta. Kokonaisuuden johtamisen kompleksisuus ei katoa minnekään, mutta se ei ole enää asiakasyrityksen huoli.

Miksi ekosysteemin hallinta korostuu? IT-arkkitehtuurit eivät koskaan ole olleet staattisia, mutta nyt muutostahti on vain kiihtynyt. Muuttuvat liiketoimintatarpeet heijastavat erilaisia vaatimuksia tekniselle toteutuskyvylle yhä rivakampaan tahtiin. Yrityksen kannalta olennaista olisi pystyä keskittymään tulevaisuuden luotaamiseen ja kehityshankkeiden suunnitteluun sen sijaan, että aika kuluu päivittäisasioiden hallinnointiin.

 

Pilvi on skaalautuva alusta digitaaliselle liiketoiminnalle

Pilvialusta tuo järjestelmien ylläpitoon ja kehitykseen joustavuutta, helppoa skaalautuvuutta ja kustannusetua. Uudet palvelut ja järjestelmät hankitaankin tänä päivänä useimmiten suoraan pilvestä.

Pilven hyödyistä on viime vuosina puhuttu paljon, mutta kannattaa muistaa, että pilveäkin on ymmärrettävä ja osattava käyttää oikein, jotta sen hyödyt saa lunastettua. Esimerkiksi kustannusetua ei välttämättä saavuta, jos vanha systeemi siirretään pilveen sellaisenaan. Pilven käyttöönoton helppoudesta johtuen ymmärtämätön käyttäjä voi myös moninkertaistaa IT-laskut pilven avulla.

Vanhojen järjestelmien siirtämisessä pilveen olennaista on hallittu tiekartta sekä kokonaisnäkemys siitä, mitkä yrityksen järjestelmät siirtyvät jollain aikavälillä pilveen ja mitkä eivät. Taitolaji onkin saada pilvessä ja konesaleissa sijaitsevat järjestelmät toimimaan yhtenä, hallittuna kokonaisuutena.

 

 

Kokonaisuutta on valvottava!

Tänä päivänä yrityksen koko liiketoiminta saattaa perustua tietojärjestelmiin, joiden on käytännössä toimittava luotettavasti ja katkotta kaiken aikaa. Järjestelmien valvonta voi kuitenkin olla yllättävän haastavaa: Nykyaikaisten ratkaisujen ja järjestelmien kompleksisuus, niiden keskinäiset riippuvuudet sekä käytettyjen teknologioiden ja vaikuttavan mittadatan määrä lisääntyvät jatkuvasti. Monitoimittajaympäristössä haasteiden määrä kertaantuu.

Jotta liiketoiminnan jatkuvuus pystytään takaamaan, reaaliaikainen tilannekuva järjestelmien toimivuuteen on digitaalisen kokonaisuuden ehdoton osa. Eikä järjestelmien toimivuudesta huolehtimalla tarvitse menettää yöuniaan, kun valvonta on automatisoitu.

Tilannekuvapalvelu tarjoaa liiketoiminnoille, palveluista vastaaville ja teknisille henkilöille, reaaliaikaisen, roolinsa mukaisen näkymän päivittäin tarvitsemaansa kriittiseen tietoon, jonka perusteella voidaan nopeasti varmentaa seurattavan liiketoiminnan, palvelujen tai teknisten komponenttien toimivuus yhdellä silmäyksellä.

Ratkaisut tarjoavat ja mahdollistavat liiketoimintaan vaikuttavien tapahtumien havaitsemisen tai jopa ennakoimisen ennen liiketoimintavaikutuksia ja asiakasnäkyvyyttä. Lisäksi ratkaisuilla helpotetaan ja tarjotaan työvälineitä vikojen juurisyiden selvittämiseen, joilla vikojen korjausajat ja liiketoimintavaikutukset pystytään minimoimaan.

 


Kuinka lähteä liikkeelle?

Digitaalisessa toimintaympäristössä muutosvauhti on kova. Perustukset on rakennettava niin, että ne mahdollistavat liiketoiminnan joustavan kehityksen sellaisiinkin suuntiin, jotka eivät vielä välttämättä ole edes tiedossa. On huomioitava datan tietoturvallinen saatavuus ja hyödynnettävyys, alustojen skaalautuvuus, liiketoimintakriittisten järjestelmien valvonta ja jatkuva kehittäminen sekä monitoimittajaympäristön hallinta.

Haluatko kuulla lisää Digimahdollistaja-kokonaisuudesta tai jostain sen osasta? Ota yhteyttä: